Kirjoitettu 15.11.2016
"Miun host-perhe on parempi kuin ikinä osasin kuvitellakaan. Meistä on tullut tosi läheisiä, miuta pidetään tyttärenä ja siskona ja kuulun olevani osa perhettä." Jotakuinkin näin mie vastasin Rotaryn kuukausiraporttiin. Kun pyydetään lyhyesti kertomaan siitä, millainen perhe miulla on ja millainen suhde miulla on perheenjäsenten kanssa, mietin usein, että miten olisi mahdollista tiivistää miun fiilikset muutamaan lauseeseen.
Miun host-perheeseen kuuluu siis isä, äiti, sisko ja veli, joka lähti vaihto-oppilaaksi USA:han. Kuten jo edellä mainitsin, miusta oikeesti tuntuu siltä, että kuulun tänne. Miun vanhemmat esittelevät miut uusille ihmisille omana tyttärenään ja uskokaa tai älkää - se on oikeasti mennyt läpi moniakin kertoja!
Rakastan niitä hetkiä, kun tuun väsyneenä koulusta kotiin ja host-äiti ensimmäisenä ottaa miut halein ja pusuin vastaan. Rakastan niitä aamuisia koulumatkoja host-siskon kanssa. Rakastan niitä ei niin viisaita inside-juttuja host-isän kanssa. Rakastan niitä hetkiä, kun istutaan yhdessä syömässä iltaruokaa tuntien ajan samalla jutellen, välillä nauraen kyyneleet silmissä niin, ettei henkeä enää meinata saada. Rakastan niitä rentoja leffailtoja viikonloppuisin. Rakastan niitä yhteisiä ruoanlaittohetkiä hyvän musiikin kera. Rakastan niitä pieniä hetkiä, joita tämän perheen kanssa koen päivittäin.
Voin vain sanoa, että oon ollut ihan äärettömän onnekas miun host-perheen kanssa.
Kirjoitettu 5.12.2016
30.11 tapahtui perheenvaihto, ja voi sitä itkun määrää.. En voi sanoin kuvailla miltä miusta tuntui. Vaikkakaan asiat eivät enää koskaan tule palaamaan entiselleen, tiedän, että miun perhe tulee aina olemaan läsnä - miun tukena ja turvana. Gracias por todo, los amo mucho.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti